Simon de Montfortin kapina; kuninkaallisen vallan kyseenalaistaminen ja Englannin parlamentin syntyminen

Vuonna 1265 Englantia koetteli sisäinen levottomuus, joka johti merkittävään poliittiseen muutokseen. Simon de Montfort, Leicesterin jaarli, nousi kapinaan kuningas Henrik III:sta vastaan. De Montfort oli tuolloin erittäin vaikutusvaltainen aatelismies, ja häntä kiehtoi ajatus vahvemmasta parlamentista, joka rajoittaisi kuninkaan valtaa ja antaisikin aatelille ja kirkon edustajille suuremman äänen.

Kuningas Henrik III oli hallinnut Englantia melko autokratisesti, mikä herätti tyytymättömyyttä aateliston keskuudessa. De Montfortin johdolla he muodostivat koalition, joka vaati kuninkaalta laajempia oikeuksia ja poliittista osallistumista.

Kapina oli osa laajempaa Euroopan trendiä, jossa kuninkaan valta kyseenalaistettiin ja edustuksellinen hallinto nousi merkittäväksi politiikan tekijäksi. Englannin tapauksessa kyseessä ei ollut pelkästään vallankumous, vaan pikemminkin prosessi, jossa aatelisto vaati itselleen entistä suurempaa roolia valtioasioissa.

De Montfortin kapinan syitä oli useita:

• Kuninkaan autokraattinen hallinto: Henrik III oli ajautunut konflikteihin parlamentissa ja aatelisluokassa. Hänen päätöksensä olivat usein yksipuolisia ja hän ei ottanut riittävästi huomioon aateliston mielipiteitä.

• Rahan hankinta: Henrik III:n hallinto vaati rahaa sotiin ja muihin projekteihin, jolloin verot nousivat. Aatelisto oli tyytymätön tähän ja vaati kuningasta säästelemään ja neuvottelemaan heidän kanssaan talouspolitiikasta.

• Maaomaisuuden kysymys: Henrik III:n hallitus myi maita ja titteleitä, mikä herätti aatelin epäilystä kuninkaan motiiveista ja vallankäytöstä. Aateli koki kuningas hyödynnänneen heitä taloudellisesti.

De Montfort onnistui voittamaan Henrik III:n Westburyssa vuonna 1264 ja pakotti kuninkaan hyväksymään “Oxfordin päätökset”, jotka rajoittivat kuningasta ja vahvistivat parlamentin asemaa. Kapinan huippuhetki koettiin, kun De Montfort kokosi ensimmäisen varsinaisen parlamentin Westminsteriin vuonna 1265. Tähän parlamenttiin kutsuttiin myös tavallisia kansalaisia - ensimmäistä kertaa Englannin historiassa!

Parlamentti hyväksyi “Oxfordin päätökset” ja De Montfort hallitsi Englantia kuningas Henrik III:n nimissä. Kuitenkin kapinaan liittyi monenlaisia aatelisryhmiä, joilla oli omia etujaan, ja tämä johti lopulta De Montfortin tappioon Eveshamissa vuonna 1265.

De Montfort itse kuoli taistelussa, mutta hänen kapinansa vaikutukset olivat pitkäkestoisia:

Simon de Montfortin kapina on yksi Englannin historiassa tärkeimmistä tapahtumista. Se muutti poliittista maisemaa merkittävästi ja loi pohjan modernille parlamentaariselle demokratialle.