- vuosisadan Filippiinit olivat kuohuva kiehuva uuni kulttuurien, uskontojen ja poliittisten intressien törmäyksessä. Espanjan kolonisatsioryhmä saapui saarille, innostuneena löytämään kultaa ja levittämään kristinuskoa. Tarkoituksena oli luoda “uusi Espanja” Aasiassa, mutta he eivät tienneet, että olivat törmäämässä vahvoihin alkuperäiskansoihin, jotka puolustaisivat maataan ja kulttuuriaan hampaan ja kynnenvälillä.
Tästä taistelusta syntyi useita merkittäviä kapinoita, joista Tydomákinin Kapina (1565-1574) nousi esiin merkittävänä esimerkkinä filippiiniläisten vastarinnasta espanjalaista dominointiakin vastaan.
Kapinan syyt juontuivat monista tekijöistä. Espanjalaiset saapuivat Filippiineille vuonna 1565 Miguel López de Legazpin johdolla ja alkoivat välittömästi asetella valtaa maahan. He perustivat Manilan kaupunkia, joka kehittyi nopeasti tärkeäksi kauppasatamaksi ja espanjalaisten hallinnon keskukseksi.
Espanjalaiset kuitenkin vaativat alkuperäiskansoilta veroa ja työvoimaa. He saattoivat myös pakottaa kääntymisiä kristinuskoon, mikä oli monille filippiiniläisille vaikean myötätunnon osoitus heidän vanhaan uskoonsa. Tästä syntyi tyytymättömyyttä ja kapinoita, joista Tydomákinin Kapina oli yksi merkittävimmistä.
Kapinan johtaja Tydomákín oli Pangasinanin kuningaskunnasta kotoisin oleva filippiiniläinen sotapäällikkö. Hän yhdisti eri alkuperäiskansojen ryhmät taistelemaan espanjalaisten vastaisesti.
Tydomákín johtama kapina oli brutaali ja verinen. Espanjalaiset, jotka olivat alun perin aliarvioineet filippiiniläisten vastarinnan voimakkuuden, joutuivat vaikeuksiin. He saivat kuitenkin lopulta kapinan tukahdutettua väkivalloin. Tydomákín kuoli taistelussa vuonna 1574, ja espanjalaiset vahvistivat otteensa Filippiineillä.
Vaikka Tydomákinin Kapina päättyi tappioon, se oli silti merkittävä tapahtuma Filippiinien historiassa. Se osoitti filippiiniläisten vahvan vastarinnan halun suojella omaa kulttuuriaan ja maataan.
Kapinan seuraukset:
- Espanjalaisten tiukentunut valta: Espanjalaiset vahvistivat armeijansa ja hallintoaan Filippiineillä kapinan jälkeen.
- Filippiiniläinen identiteetin vahvistuminen: Kapina yhdisti eri alkuperäiskansojen ryhmiä yhteisen taistelun alla.
Yleisimpiä espanjalaisten pakottamiskeinoja | |
---|---|
Vääriltä lupauksilta kieltäytyminen | |
Verojen korotus ja työvoiman pakko-otteet | |
Koulutus, joka keskittyi vain Espanjan kielen ja kulttuurin opettamiseen |
- Uuden muodon syntymistä: Kapina johti uuden Filippiinien identiteetin syntymiseen.
Tydomákinin Kapinan tarina on monimutkainen ja mielenkiintoinen esimerkki 16. vuosisadan kolonialismin vaikutuksesta Aasiassa. Se tuo esiin espanjalaisten imperialististen tavoitteiden ja filippiiniläisten vahvan vastarintajärjestelmän välistä kamppailua.
Vaikka kapina päättyi tappioon, se on edelleen merkittävä historiallinen tapahtuma. Se muistuttaa meitä siitä, että kolonialismi ei ollut pelkkää voittoa; se oli myös brutaalinen taistelu, jossa monet ihmiset menettivät henkensä ja joutuivat elämään sorron alla.
Lisätietoja:
- Francisco Guerra, “The Philippines in the Sixteenth Century,” Journal of Southeast Asian History 2 (1961).
- Luis H. Francia, “A History of the Philippines: From Indios Bravos to Filipinos,” Free Press (2014).